Killihän oli pentuna todella sairas pitkän aikaa ja pitkäkestoinen lääkitseminen sai kissaparan pelkäämään ihmisiä ja käsittelyä. Tapahtuneesta on jo yli 3 vuotta, mutta silti neiti ei vieläkään luota täysin. Edistystä tapahtuu, tosin hitaalla tahdilla. Vielä on pitkä matka edessä, mutta on mukava huomata jokainen pienikin rohkeus. Viime vuoden alussa neiti uskaltautui aamuisin sänkyyn siliteltäväksi ja kesällä neitonen alkoi itse pyytämään silityksiä lattialla makoillen. Joulukuussa Killi otti ison harppausaskeleen ja päätti kokeilla, millaista sylissä olo on. Nykyään neiti tulee jo joka päivä syliin ja saattaa jopa levätä siinä pidempäänkin. Ja voi sitä kehräystä, mikä tyytyväisestä kisusta kuuluukaan! 

Mitähän tämä vuosi tuo tullessaan?

Maaritin blogissa on käynnissä Jotain valmista joka kuukausi-haaste ja tammikuun valmistunut työ on kissojen oma tilkkupeitto. Killi teki kesällä varsin selväksi, että kissoillekin tarvitaan oma tilkkupeitto. Neito nukkui useamman kerran keskeneräisten töiden päällä ja kerran jopa seinätekstiilin päällä, jonka olin ottanut seinältä alas ja unohtanut sängylle. Joten aloitin syksyllä peiton tekoa tarkoituksenani saada se valmiiksi jouluksi. Eipä ehtinyt joulupakettiin, mutta haitanneekohan tuo. Ja käyttöönhän se oli heti hyväksytty:

Kissa-aiheiset tilkut sain tilkkuystävältä syntymäpäivävaihdossa, kiitos Tarjalle!

Killi tykkää, kun varpaita hieroo

Killillä on mielestäni isot silmät pään kokoon verratessa, varsinkin kun neiti innostuu jostain niin silmät ovat valtavat. Tänäaamuna jännitystä toi pakettinaru:

Priku ja Killi: Me saatiin meitin tätiltä ihan oma joulukalenteri:

Kiitos Täti!!!

Moi joulupukki!

Me kirjotetaan jo nyt, ni varmasti ehit sitte kaikki meitin lahjat hankkia. Ne on tärkeitä, ni oo sit tarkkana. Viime vuonna saatiin paljon kivoja lahjoja, ni jos sitte tänäkin vuonna onnistais. Täs on meitin toiveet:

-hiiruloita, tää on tärkee

-gourmee goltii tahotaan, se on hyvää ruokaa

-hiiruloita

-nii on sheepakin, siitäkin tykätään, sheepa

-hiiruloita

-viskasin herkkuja, semmosis kissanpäänmallisis purkeis ja pitää kovaa rrrapinaa ku semmosen avaa. Niit on erilaisii makui, tykätään tietty KAIKIST

-hiiruloita

-katkarapui, mut niit me saatais muutenkin ku niit syyään lauantaisin, mut laitetaan ny kuiteski ettei tuu mitään sekaannuksii ja jäädään ilman

-hiiruloita

-hiiruloita

-kaikkein tärkein: hiiruloita

-joku kiva kissapeitto et olis kivempi makoilla hyllyn päällä, semmonen kissa-aiheinen olis tosi kiva ja tietty pehmee ja muutenkin täydellinen niinku oikee kissa

-hiiruloita

Sit olis kauheen kivaa, jos saatais hiiruloita......

Kiitti jo kauheesti etukäteen. Terveisin, Priku ja Killi

Marianne: jahas kaverit, eiköhän joulupukille tullu jo selväksi, että hiiruloita pitää olla, vähempikin toisto olis riittänyt...

Priku ja Killi: mutku hiirulat on tärkeitä!

Priku: miks Killi sai kirjoittaa kun ei se osaa ees noita hienoja sanoja kirjoittaa oikein...

Killi: osaanpa! *takaa-ajo ja ilmanyrkkeilyä*

Marianne: *huokaus*

Hetkeksi kun käännät selkäsi hyllylle hakeaksesi lisää ruuveja, ovat laadunvalvojat aloittaneet tarkan työnsä. Ja tarkkaanhan tarviikin kasaustoimet tarkistaa, jos vaikka ihminen hutiloi ja tuleva nukkumispaikka onkin hutera! Ja miksipä muuksi tuo hyllynpäällinen pääseekään kuin kissojen valtaamaksi päiväunipaikaksi, niin siinä kuitenkin käy....

Välillä parasta mahdollista viihdettä tuovat puusta putoavat lehdet:

Ihana tuo heiluva häntä

Tarvii sitä tasapuolisuuden vuoksi laittaa Prikustakin video, tai pelkästään jo sen takia kun on niin komea herra 

Kokeillaas saanko ladattua ihan ekan kerran omatekoisen videon tännekin, ainakin sain sen ihan itse ladattua youtubeen :D

Ja hyvinhän se toimii. Näitä varmaan alkaa sitten silloin tällöin ilmestymään, kun pääsen vähän paremmin jyvälle hommasta. Niille, jotka eivät Killin tarinaa tiedä, niin Killi oli pentuna todella sairas ja sen seurauksena, tai hoitojen seurauksena, kissa menetti luottamuksensa ihmisiin. 2,5 vuotta sitten Killiin ei saanut edes koskea, nyt jo nauttii silittelyistä :)

Jotenkin alkoi naurattaa kun näin seuraavan:

Kovin on tumma kuva, mut niin on mallikin

Posti toi taas viime viikolla paketin zooplussasta ja ruokien lisäksi paketista löytyi mm. seuraava lelu:

Reippaasti sen kanssa ovat molemmat leikkineet. Kunnes tänä aamuna kohtasin seuraavanlaisen näyn:

Hmmm, luulisi olevan suhteellisen epämukava makuualusta, kun tassutkin on pitänyt kouruun tunkea :D

Leevi 07.02.2001 - 10.08.2011

Pieni suuri mies on poissa.

4kg:n rakkauspakkaus

Talonmies hommissa

Killi kävi tänään lääkärillä. Pyllystä löytyi viime viikolla polyyppi eli limakalvon liikakasvua. Harvemmin kuulemma niitä kissoille tulee, yleisempää koirilla. Polyyppi piti kuitenkin poistaa, vaikka harmiton onkin. Siitä voi kuitenkin kehittyä jotain pahempaa, tai sitten se voi tulehtua. Ja samalla kun neiti oli taju kankaalla, niin putsattiin vielä hampaatkin.

Kävin lääkärissä.... en suosittele....  väsyttää kamalasti.... huono olokin tuli....

Syntskät on juhlittu ja kiitti kaikil kavereil jotka osallistuitte! Tänään sit tapahtu se meitin yllätysnumero:

Meitsi eli Killi-neitokainen  toimi virallisena valvojana. Joo on kaikki arvat mukana.... Nii ni sit kävi sillee et mami nosti Auliksen ja Valtterin! Onnee kamut valtavasti! Mut se jääkin sit ylläriks mitä voititte, hihih!

Jee meitil on synttärit! Tervetuloo kaikki blogimaailman kissat meitin bileisiin:

Ekaks on katkaraputarjoilu (me vähän jo maistettiin ni tiietään et voidaan tarjota meitin kamuil, hihii!)

Sit leikitään meitin uudes kiipeilypuus.

Ja kaikki tällä viikolla syntskäbileisiin osallistuvat kissat osallistuu yllätysnumeroon, joka tapahtuu varmaan sit ens maanantain, et kaikil on aikaa osallistuu meitin bileisiin. Mut me ei saaha sitä viel paljastaa ku se o semmone yllätys! Nii ja ei haittaa vaiks ei oliskaa omaa lokii, kaikki voi osallistuu

Priku 4-vee ja Killi 3-vee

Priku: Mitä ihmettä, parveke on muuttanut sisälle?!

Killi: Jostain siivoamisesta ja pesemisestä on puhuttu, mutta on tämä TODELLA huolestuttavaa.... Saadaanko me meidän parveke ikinä takaisin?!

Hihihiii, kevät ja parvekekausi ovat täällä taas!

Hei Joulupukki!

Kuten kuvista näkyy, ni me ollaan oltu tänä vuonna hirrrrrmuisen kilttejä! Tai ainakin niin usein kun ollaan ehditty. Laitettiin noi kuvat tulemaan, ettet vaan vahingossakaan vie meitin lahjavuorta väärään paikkaan. Ni meillä olis muutama joululahjatoive:

1. hiirijä

2. joku kiva huiskalelu

3. palloja

4. hyvii namuja

5. toooosi monta purkkia sheepaa

6. ainakin yhtä monta purkkia gourmee goldia

7. pölynimijän voit viedä pois, kun meillä ei semmosta enää tahota

Terkuin, Priku ja Killi, ne kiltit ja kivat kisut jotka pitää vahtia ikkunalla ja naapuruston kurissa

P.S. Saa meitin mamillekin lahjomuksia tuoda, jos ehdit. Jos meiltä kysytän, ni semmoset langat on kivoi meitinkin mielest. Niihin on kiva laittaa tassua ja maistaakin....

Ni kiitoksii ja nähään sitte jouluna!

Meillä harvemmin tapaa kissoja sängyssä, mutta juuri vaihdetut lakanat ovat jotain sellaista mitä Priku ei vaan voi vastustaa:

Hassu pieni poika, hyppää sänkyyn jo siinä vaiheessa kun vasta aluslakanaa ollaan suoristamassa

Me saatiin jo monta viikkoa sitten hieno pallorata, mutta ei silloin jaksettu oikein keskittyä siihen. Mutta nyt me ollaan jaksettu!

Kyllä Killikin sillä leikkii, mutta Killin mieleen on enempi suuhun sopivat lelut. Tätäkin peliä on yritetty purra ja varsinkin radan sisällä kulkevaa palloa on yritetty maistella. 

Onko kauan tyhjänä olleeseen Villa Edelweissiin muuttanut mörkö?

Meillä on vietetty Eläinten viikkoa uusien lelujen merkeissä:

Kyllä me täällä uudessa kodissa jo osataan olla, kaikenlaista uutta ja jännää on kyllä vaikka mitä. Lattia on ihan omituinen, siinä aluksi suti tassut kun yritti kovaa mennä. Parkettilattia kuulemma... Ulkona liikkuu ihmisiä, autoja ja oraviakin näkyy usein, niiden touhuja on jännä seurata.

Saatiin oma pehmustettu koroke makkariin. Siitä voi tähystää pihalle tai muuten vain ottaa nokosia. Ja mahtuu siihen kaverinkin kanssa.

Sitten se siirrettiin lähemmäksi ikkunaa. Ihan hyvä sen siinäkin on, siihen kuulemma tulee vielä paremman värinen päällys. Ihan hyvä se meidän mielestä on noinkin, ihmisillä vain on omituisia ajatuksia väreistä. Eikös sillä ole paljon enemmän merkitystä miten pehmeä se on makoillessa?

Hih hih, meni hännätkin ristiin!

... paljon onnea vaan, paljon onnea Priku ja Killi, paljon onnea vaan!

Kultamussuilla on tänään synttärit, Priku täyttää kolme vuotta ja Killi kaksi vuotta

Kovin on lämmin...

Ja ollaa nii sulosiakii!

Me halutaan toivottaa hyvää Löytöeläinpäivää kaikille kohtalotovereille! JA meillä onkin sitten juhlittu sitä (sattumalta) koko viikon!

Ekaks meille tuli ihan oma paketti (voittekste kuvitella, meille, ihan oma!), kun tuo mami oli laittanu meidät osallistumaan kissanleluvaihtoon. Ei me kyl ite tehty mitään, mut saatiin sit kyl vaihtopaketti kokonaan meil omaks eikä siel ollu tällä kertaa mitään mamille (no se on saanukin vaikka mitä postin kautta ni välil on meitinkin vuoro). Lelujen lisäks saatiin herkkui ja hyvii ovat. Ja paketti tuli Silveriltä.

Saatiin kaks tuollaista tyynyä, joissa on narua ja sit ne rapisee, toinen on sinisävyinen.

Tää on kans kiva, tää helisee kun tätä viskoo ympäriinsä

 Sit me lähetettiin paketti Veetille, Lillille, Fionalle ja Pumballe :

Sit tuo mami voitti Minnan blogiarpajaisissa lahjakoritn Anjalinille, karkkia ja tietty meitille hiiruloita!

Sanottiinko jo et siin oli meitille hiiruloita

 Me tahotaan kaikki, mami mukaanlukien, kiittää kaikist kivoist jutuist mitä ollaan saatu, namit on hyvii ja lelut on kivoi. Mami on kovasti miettiny et mitä sil lahjakortil hankkis, kuulemma joko jotain oikein ihanaa ihailulankaa tai sitten johonkin uuteen malliin jotain tarpeellisempaa. Se kuulemma miettii vielä.

Höh! Ihan nätisti otin nokosia huovan päällä, ni yks kaks herään siihen että sitä huopaa kiedotaan mun ympärille! Mä mikään mummo oo, en oo en oo en oo!!!

Pölijät olivat löytäneet sukkakopat vaatehuoneesta ja päättäneet yhteistuumin ottaa siellä nokoset :D

Tänään on Leevin 9-vuotissynttärit, onnea päivänsankarille!

Harkitsen Zooplussasta tilausta, mutta kaipaisin silti ihmisiltä kommentteja, jotka sieltä ovat tilailleet. Tarkoituksena olisi joulukuussa tilata isompi raapimispuu kavereille. Yritin saada selvää maksutavoista, kun minulla ei noita luottokortteja ole. Täysin en nyt ymmärtänyt, mutta ilmeisesti voi tilisiirronkin Suomessa asuva tehdä?

Miten olette tilauksenne maksaneet?

Me ollaan täällä vähän funtsittu ja haluttais tehä valitus!

Mami lähti monta päivää sitten ilman mitään varoitusta! Tai kyllähän se pakkaili jotain isoa mustaa, mut eihän me tiedetty mikä se on... Jätti meidät moneksi yöksi ihan yksin eikä päästy edes Leeviä moikkamaan, tää ei mennyt nyt ihan putkeen... Älkää kamut nyt säikähtäkö, kyllä meillä muonapuoli pelasi. Pappa kävi kipot täyttämässä ja siivosi kakatkin, mutta ei se ole sama asia kun ei pappa leiki meidän kanssa, me vähän pelätään sitä niinku ihmisiä yleensäkin. Mami on ihan jees, sitä me ei pelätä, ainakaan niin paljoa. Nyt on mami taas kotona, niin ihan jees.

Mut mihin sen valituksen voi laittaa menemään?

 Eikä saatu ees uusia leluja.... *mutinaa*

Ensi kuussa alkaa taas salainen neuleystävä ja tästä päivästä alkaen jokaisen pitää olla jollain tavalla yhteydessä ystäväänsä ennen varsinaisen ringin alkua. Tänään sitten ehdin vielä olla kotona päiväpostin aikoihin, niin luukusta sujahti aivan ihastuttava kortti!

Kortista ei valitettavasti saa kovin hyvää kuvaa, mutta kyseessä on Virkkukoukkusen kortti tekstillä "Miul on neuloosi ja kaikki langat käsissä!". Kuvan tyttönen voisi melkein olla minä: puikot vasemmassa kädessä (olen vasenkätinen!), tummat hiukset ja pään päällä olevan lankakerän alta näkyy etuhiukset

En voinut vastustaa kiusausta, kun Killi-neiti otti makoisia päiväunia penkillä. Villainen isoäidin neliöistä virkattu torkkupeitto on melko usein käytössä. Itse en ole sitä saanut aikaiseksi, vaan kyseessä on vuosien takaa tehty kirpparilöytö. Ehkä joskus vielä minäkin kykenen tekemään sellaisen

Piti sitä sitten vielä Priku-herrastakin kuva ottaa, kun niin levolliselta näytti kissojen pedissä

Eräs ilta löysin kaverukset kylki kyljessä, ihmettelivät ulkomaailmaa.

(Priku melkein istuu Killin hännän päällä )

Ottakaahan rennosti

Nyt on sitten se Furminaattori jo tähänkin talouteen hankittu, eikä hetkeäkään liian aikaisin! Parissa blogissa olen huomannut vekottimen olleen hyödyksi kissan turkin hoidossa, ja kun se on kerta ihan kotioloissa testattu, niin päätin sitten minäkin sellaisen hankkia. Kamalan kallis se vain oli!

Miettikäähän millainen määrä karvaa lähtee pitkäkarvaisesta kissasta/koirasta, jos ihan "tavallisen" kissan turkista irtosi 10-15 minuutin kampaamisen jälkeen melkein nyrkin kokoinen pallo?! Vaikka vekottimella hintaa olikin, niin kyllä se on myös tehokas!

Me saatiin aamupalaksi Shebaa, johon oli jostain syystä tökitty herkkuja pystyyn! Mikä on kyllä todella outoa, koska me ei olla koskaan saatu herkkuja ennen ruokaa, et en tiijä, jotenki on emäntä nyt menny sekasin! Liittyy varmaan jotenkin siihen, kun se eilen sano palaneensa auringossa. Ja mitähän se sitten on?

Siinä sitä todistusaineistoa olis, kamut!

Ja hyvää oli!

Ai niin, päästiin me tännekin!

http://www.dailycatpicture.com/

Paljon onnea Priku ja Killi, paljon onnea vaan!

Tänään Priku-poika täyttää 2 vuotta ja Killi-neiti vuoden.

Priku löytyi pienenä pentuna elokuussa 2007 paikallisesta kangaskaupasta ja kun omistajaa ei löytynyt, niin minä sitten halusin tarjota kodin pienelle sähisevälle karvapallolle. Kuukausi meni, ennen kuin luottamus oli kunnolla saavutettu ja sen jälkeen hän onkin ollut mammanpoika. Ottanut uuden ystävänsäkin mallikkaasti vastaan.

Killi taas haettiin Someron löytöeläintalolta elokuussa 2008. Hänetkin oli löydetty pentuna, mutta paljon pienempänä, koska hän vietti ennen luovutusta varaemon hoivissa joitakin viikkoja. Raukkaparka vain sairastui pahasti meille tultuaan, jossain vaiheessa hän oli saanut viruksen, joka aiheuttaa kissaflunssaa. Pieni ystäväni oli sitten kaksi kuukautta hyvin sairas ja häntä lääkittiin monella tavalla. Silmään jäi ikuinen vaiva, mutta nyt on neiti jo niin touhuisa, ettei käytöksestä huomaa minkäänlaista sairautta. Hänen kanssaan on myös ollut luottamusongelmia, onneksi asiassa on kuitenkin edistytty paljon.

Ja miltäs nämä kaverit näyttivätkään pieninä?

Miten ihminen voi olla näin paha?

http://www.keski-uusimaa.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Paauutiset/Kolme-viikkoa-kateissa-ollut-Jaska-kissa-loytyi-ilman-korvia

Killi on löytänyt sisäisen Tarzaninsa...

Neidin silmä oli tänä aamuna vuotanut paksua töhnää, mutta ei ole uusinut päivän aikana. Pitäkää peukkuja, ettei kehity pahemmaksi! En millään haluaisi taas lääkekierteeseen....

Kesän lähestyessä tässä vähän ajateltavaa:

"Tuijotti ovea pieni
kissa, oli aivan
hädissään.
Minä se täällä, avatkaa
ovi, onhan jo pimeää.
On nälkä ja jano, unikin
jo, minua paleltaa.
Tuo metsäkin huokuu
pelottavasti, on jo
kuurassa maa.
Ovi aukeni silloin, kun
mansikat tuoksui, säteili
taivas ja maa.
Ilo kaikui kallion
kupeelta, sirkat soitteli
viuluaan.
Aurinko hitsasi ahjossaan,
lintujen kuoro soi.
Kelli kissa nurmella
selällään ja onnen
maljasta joi.
Nyt pysyy ovi suljettuna,
nukkuu portailla vainaja.
Sillä jäätynyt pisara
poskellaan ja silmät
suljettuna.
Se pisara hyljätyn kyynel
on, se itkunsa itkenyt on.
Vain yksi ovi armahti
hyljätyn, pääsi lämpöön ja
valohon.
Nyt kissojen taivaassa
hyljätty, siellä kyynel on
pyyhitty pois.
Saa nukkua helmassa
armahtajan, mikä parempi
olla vois.
Via dolorosa oli viimeinen
polku kesäisen lemmikin.
Muistele lähditkö mökiltä
Sinä puhtain sydämin"

Sain otettua Killistä aivan täydellisen kuvan, joten oli ihan pakko tulla laittamaan se teillekin näytille:

 Kerrankin on silmät auki! Ja nuo vaaleanpunaiset tassunpohjat ovat niin söpöt valkoisissa tassunpäissä

Hei kaikille, hyvin täällä uudessa kodissa pärjätään! (ja nukutaan)

Lällällää!

Hyvää ystävänpäivää!

Leevillä oli eilen syntymäpäivä!

Pieni karvapallo täytti 8 vuotta

Lauantai-iltaisin tulee niin hyvä luonto-ohjelma, että usein kissatkin innostuvat sitä seuraamaan:

Pikkuhiljaa hivuttaudutaan lähemmäksi:

Jos meno muuttuu jännittäväksi, on makuuasennosta noustava istumaan:

Joskus on jopa niin jännää, että lattialla istuminenkaan ei riitä:

Että näin!

Tällä viikolla ollaan kalustettu!

Leevi sai uuden tason häkkiinsä ja onkin kovassa käytössä.

Kissat saivat uuden kiipeily/raapimispuun:

Ylätasolta roikkuu kiva hiiri, jota on jo koulutettu siihen malliin että häntä on irronnut.

Priku näyttää mallia, että tasolla voi muutakin tehdä kuin leikkiä pentumaisesti. Makoisat unet siinä ainakin saa.

Kori oli jo vähän aikaa seissyt tyhjillään ja luulinkin sen tulleen hyödyttömäksi, kunnes yksi päivä molemmat kissat löytyivät siitä.

"Taasko sitä kameraa?"

"Ootas ny, turkki täytyy pestä"

"Nytkö on hyvä?"

"Mun kainalo ei oo puhdas!"

"Eipä oo sun tassukaan!"

Meidän pienet kullanmurut nukkuivat yhdessä päiväunia, aivan mahtavaa! Pikkaisen aluksi epäilytti Prikun sopeutuminen toiseen kissaan, mutta näköjään kannatti! Olen niin iloinen, kun näistä näyttää tulevan parhaat kaverukset :o)

Meillä oli tänään yhteinen ruokahetki:

Välillä villikissaakin väsyttää:

Nyt on sitten verhotkin keksitty, tai niiden mainio ominaisuus leikkimiseen.

Hei, tästähän saa hyvin kiinni!

Testataas hampaita!

Haa, nyt minä näytän sinulle, senkin verho!

Mitä, kiellettyä puuhaa? Tylsää...

Minä oon nykyään ihan touhua täynnä!

Tuoleilla on kiva kiipeillä.

Mamin kamerassa on mielenkiintoinen nauha:

Vähän on mami ottanut sumeita kuvia. Ei tahdo enää pysyä mun vauhdissa mukana, meen kuulemma niin kovaa!

On muuten tuo Priku aika möllikkä, se katteli meidän touhuja vaan oviaukosta.

Minä kävin tänään lääkärissä. Minuun tökättiin inhottava neula, jotain antibioottia annettiin. Sitten lääkäri-täti tutki mun korvat ja mulla oli kamalasti korvapunkkeja! Kehuja sain, kun annoin kiltisti puhdistaa molemmat korvat. Oli se kyllä rankka reissu, oonkin nukkunut sen jälkeen.

Muuten olen kyllä jo hyvässä kunnossa, ei vaivaa enää mitkään kissaflunssat ja silmätkin ovat parantuneet. Samaa ei voi sanoa mamista, sillä on hirmuinen yskä!

Ette voi kuulkaas uskoa!

Minusta on kuulemma tulossa pikku-riiviö!

Ai minä vai?

Eikös se nyt ole ihan normaalia, että on kiinnostunut ympäristöstään?

Mikäs se näin maukas on?

Unohdin mainita, että olen jo innostunut vähän leikkimäänkin, kun on olo parantunut.

Nyt meen leikkimään punaisen pallon kanssa koppaan, tuo keltainen kävi jo tylsäksi.

Minä oon Killi ja huomenna tulee kaksi viikkoa kotiin muuttamisesta! Ikää mulla on 3,5kk ja painan alle 800g (ehkä jotain 770g, en pysynyt vaa'alla tarpeeksi kauan, että olisi saanut tarkan tuloksen). Ai niin, mä oon tyttö!

Minä oon ollut hirmuisen sairas, lääkärilläkin oon käynyt kaksi kertaa! Kissaflunssaksi sitä sanotaan ja sen lisäksi mun vilkkuluomet on hirmuisen turvoksissa. Kuulemma mulla on kaksi virusta samalla kertaa, siinä on kyllä pikkukissalla paljon kestettävää! Nää kuvat otettiin reilu viikko sitten, kun mun silmät oli vielä kunnolla näkyvissä.

Tykkään kiipeillä niskassa, sieltä on hyvä tarkkailla ympäristöä. Vähän oon kyllä kuullut valitusta terävistä kynsistäni, mut silti oon saanut kiipeillä.

Tuohon mustaan pantteriin, jota Prikuksi kutsutaan, olen vasta tänään päässyt vähän tutustumaan, se on pari kertaa käynyt mun huoneessa nuuskimassa. On se kyllä melkoisen pelottava, on niin musta ja isokin minuun verrattuna, piti sille vähän muristakin!

Nyt mun täytyy mennä katsomaan, onko maitokuppini saanut täydennystä, nähdään taas!

Meillä oli keskiviikkona pieni juhlapäivä, Prikun saapumisesta tuli vuosi täyteen. Laitetaan juhlan kunniaksi kuvakatsaus menneestä vuodesta, anteeksi jos kuvien latautuminen kestää!

Pieni pelokas karvakasa

 18.8.2007

 29.9.2007

 13.10.2007

 9.11.2007

 29.12.2007

 1.1.2008

 2.2.2008

 11.3.2008

 21.4.2008

 2.5.2008

 4.6.2008

 4.7.2008

 2.8.2008

Mamman poika, mutta särmääkin löytyy. Melkoinen Persoona kasvanut pienestä pelokkaasta pallerosta.

Moni on varmaan ihmetellyt, että mitä tänne oikein kuuluu. No Aatu vietiin takaisin sinne, mistä se tulikin. Pelkäsin sitä aika kovinkin eikä sen ois pitäny olla mikään ihme. Mähän pelkään ihmisiä, ovikelloa, pölynimuria ja vähän kaikkee muutakin uutta tai kovaäänistä. Mut onneks mulla on toi Leevi, se ei hyökkäile mun päälle kun se ei pääse tosta häkistään ulos jos mä oon huoneessa. Sitä on kyllä kiva seurailla välillä, on se niin hassu otus!

Mä tykkään mennä peiton alle, kun tapahtuu jotain pelottavaa. Tosin kyllä mä meen sinne muutenkin. Tossa kuvassa mä jo mietin, että viittiskö sitä jo tulla näkyviin.

Leevikin tykkää mennä välillä piiloon. Eikö oo kiva kaveri mulla?

Mulla oli eilen viralliset epäviralliset synttärit, täytin 1-vuotta! Mami vaan ei ehtinyt eilen tulla auttamaan tän kirjoituksen kanssa, kun se tuli isin kanssa vasta illalla kotiin. Ne oli ollu jossain Tallinnassa (en tiedä mikä se on, mutta kaukana kuitenkin, ne lähti jo perjantaina ja tuli vasta eilen kotiin! Ja paljon oli mamilla uutta tavaraa, paljon uusia hajuja). Sain synttärilahjaksi uuden hiiren, joka piippaa kun sitä vähän kouluttaa. Sitten sain herkkuruokaa, Gourmet Goldia. Sain sitä vielä tänäänkin!

Tässä on musta vauva-kuva, laitetaan vielä uudempi kuva:

Joskus onnistaa ja saa ihan hyviäkin kuvia :)

Sisko sai hyvän idean Tilkkupäivillä: kissa-vauvasta kuvia ja niistä tilkkutyö. Esimerkiksi yhdeksän kuvaa tulostetaan kankaalle ja kehystetään sopivin kankain. Kissa kun on mustavalkoinen, niin työhön käytettävät kankaatkin mustavalkoisia. Kaapista löytyykin jo jotain sopivia kankaita tähän tarkoitukseen. 

Työhän on vielä täysin suunnitteluvaiheessa, eihän kaikkia kuviakaan ole vielä otettu. Tässä olisi yksi mahdollinen, aika hyvin onnistunut kasvokuva. Priku ei oikein enää välitä poseeraamisesta.

Priku sai tuliaisiksi laivalta pakkauksen, jossa on hiiri ja kaksi pakettia kana-juusto-makuisia herkkuja. Herkkuja on tarkoitus laittaa hiiren sisään ja hiiren heiluessa herkut tulevat ulos. Priku oppi nopeasti saamaan herkut hiirestä.

Priku kävi tänään lääkärissä kastroitavana, ja kaikki sujui yllättävän helposti. Aamupäivällä näytti vielä tältä, mutta puoli yhdeltä alkoi jo vaeltaminen.

Tässä vielä kuva iltapesusta. Kielikin näkyy, jos tarkkaan katsoo.

Syntymäpäiväni alkaa kauniilla auringonpaisteella. Tässä kuva ystävyksistä: Priku seuraa Leevin heinänsyöntiä.

Paljon onnea 7-vuotiaalle Leeville 7.2.08!

Kissa keksii usein hauskoja tempauksia, vaikka ne eivät hänen mielestään olisikaan vitsiksi tarkoitettuja.

Pesin eilen lakanoita ja laitoin yhden muotoon ommellun lakanan tuolin päälle kuivumaan. Illalla sitten kissa huomasi lakanan muodostaman pussin lattialla ja oli kiivennyt sinne lepäilemään. Tämä oli jotenkin niin huvittavaa, että se piti oikein ikuistaa!

Hyvää uutta vuotta 2008!

Tulostin on kovin jännitävä vekotin, varsinkin silloin kun sieltä tulee paperia ulos. Jännittävää ääntäkin se pitää!